maanantai 28. maaliskuuta 2011

Pandabeardin kovan kuoren salaisuus

Moi pandat! Tänään saimme kaikki kuulla miksi merirosvollamme Pandabeardilla on niin kova kuori.
Jep, niinhän sitä aina sanotaan että kovan kuoren alla piilee puhdas ja lempeä sydän :D
Haluatte varmaan myös kuulla? Ella ja Max saivat Pandabeardin kertomaan hiukan menneisyydestään:

Hoh hoh, se kaunis nainen oli sisareni, kaunis merirosvotar, joka oli pieni mutta pippurinen. Hän sai jokaisen Pandan sydämen sykkimään koko Pandlantin valtamerellä. Arrrr! Mutta kuten rakkaudessa yleensäkin, hän tietysti rakastui kaikkein epätodennäköisimpään kaveriin. Jimmy Korvapuoleen, joka oli hieman hidasälyinen ressukka. Kerran eräällä ryöstöretkellämme sitten tapahtui näin: Olimme juuri ankkuroineet laivamme kuninkaallisen paatin lähettyville. Se oli huippusaalis! Ajattelin, että se oli helppo nakki, koska kuninkaan miehet saavat pupun pöksyynsä heti, kun vain näkevätkin merirosvoja kaukoputkessaan. Arrrr! Lähdin kulkemaan rautaputkea pitkin laivastamme kuninkaan paattiin, ja varovasti taiteilin kapealla putkella. Mutta sitten huomasinkin, että muita merirosvoja tuli joka suunnasta vauhdilla laivaan! :shock: .
Emme olleet ainoita, jotka olivat nähneet saaliin!! He piirittivät minut nopeasti. Pyhät pyssykät! He sitoivat minun käteni ja tyrkkäsivät minut lankulle kohti omaa laivaani. He halusivat pudottaa minut jääkylmään veteen! :eek: Huusin Jimmylle ja siskolleni: “Hukkareissu! Tämä on minun loppuni!” Mutta sitten päässäni välähti idea, miten voisin vielä pelastaa meidät siitä pulasta. :idea:
Huusin Jimmylle, että laitataisi rautaputken taas laivojen väliin, ja pääsisin sitä kautta turvaan omaan tuttuun venhoomme. Mutta Jimmy kuuli kaiken väärin, ja heitti rautakangen suoraa päätä minua kohti. :shock: Eika pysähtyi, enkä tajunnut väistää ajoissa, kun tuijotin vain hetki hetkeltä lähenevää rautaputkea. Se osui minua suoraan sydämeen. Päässäni sumeni, mutta jotenkin havauhduin, kun keikuin laivojen välissä rautaputken varassa! Kiipesin kiireen vilkkaa takaisin Jimmyn ja siskoni luo. Lähdimme vauhdilla pois laivallamme.

Eikös ollutkin ihmeellinen juttu!
Totta tosiaan.


Minttu ei nyt kirjoittele vähään aikaan, hänen on opeteltava monia asioita maailman meiningistä.

Tassuittain: Vanilja ja Amai

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti