Blogini maskotti.

Tämä on siis blogini maskotti, Amai!















Tiedot:
Nimi: Amai
Laji: Ninja Soque.
Lauma: 300 ninja soquen lauma.
Ikä: 1.v
Skpl: Naaras.
Luonne: Sähäkkä, tulinen pakkaus turkkia ja karvaa. Osaa taistella hyvin, ja myös metsästää ruokaa.
Asuu: Japanin vuorilla, tällä hetkellä elelee panfussa ja kirjoittaa Vaniljan kanssa blogia.

Hei kaikille! Kun minua koulutettiin pienempänä taistelemaan ja metsästämään, sain erilaisia tehtäviä. Ensimmäinen metsästystehtäväni(sain sen isältäni)oli kiivetä yhdelle Japanin korkeimmista vuorista ja metsästää siellä vaeltavasta seepralaumasta seepranvasa. Normaalistihan seeproja ei ole japanissa, mutta tällä vuorella oli.
































Matkasin ylös vuorelle kolme tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Evääksi pyydystelin vuorelta kastematoja etsiskeleviä pikkulintuja. Oli jo yö, kun saavuin vuoren huipulle ja istahdin lepäämään  tähtiä katsomaan. 














Mutta, sitten minä nukahdin. Olin nimittäin aika pieni vielä silloin, joten en ollut tottunut pysymään hereillä pitkään. Noh, mutta aamulla sitten löysin pari seepraa syömässä lähistöllä. Hiippailin kiven taakse niitä vaanimaan. 


























Mutta en ollut ainoa, joka himoitsi mustavalkolihaa. En huomannut, että lähistöllä vaani myös leijona, ja kun hyökkäsin yhden seepran kimppuun, leijona hyökkäsi vahingossa kimppuuni! Pääsin sitä pakoon, puuhun, mutta olin saanut pari haavaa. Tietysti seeprat säikähtivät, mutta palasivat yhdessä vaihessa takaisin, vaikka se vaatikin kahden tunnin piilossakököttelyn. Hyppäsin yhden aikuisen seepran selkään ja purin sitä niin kovaa kuin pystyin. Seepra pukitteli säikähtäneenä ja kiikutti minut selässään vuoren reunalle. Se kompastui juuriin ja kieri vuoren rinnettä alas. Kun olimme alhaalla, se oli jo kuollut. Selvisin tiputuksesta ilman haavoja. Tehtäväni oli ollut oikeasti pyydystää seepranVASA mutta kyllä varmasti täysikasvuinenkin kelpasi. Ja totta mooses, isäni oli ylpeä ja naureskeli "Tämä tyttönen taitaa olla metsästäjä syntyään, oikein hienosti tehty!" Ja sitten hän esitteli muille laumalaisille, ja koko ajan ylpeänä lausahteli "Minun tyttäreni, oppinut isänsä taidot!" Minua oikeastaan huvitti se. Äiti nuoli haavani, ja sitten onkin toinen tarina, kun pelastin äitini kanssa laumamme!